Paula Lehtomäki Kohti kauden arvokilpailua Salla Koskela näytti vahvaa menoa viime vuonna EM-Bulgariassa. Tänä vuonna EM-kilpailut käydään Turkissa ja tiedossa on mm. se, että kilpailut käydään korkealla. Muuten olosuhteet ovatkin vielä kysymysmerkki. Kaikesta huolimatta Suomen ykköshiihtosuunnistajan tavoitteet kaudelle ovat korkealla. – Minulla on tälle kaudelle kovat, mutta realistiset tavoitteet. Toivon, että olen vähän paremmassa kunnossa kuin viime vuonna ja vaikka EM-kilpailuista on paha sanoa juuri mitään, lähden kyllä menestymään, mutta ilman paineita, Koskela kertoo ja myöntää että korkealla kilpaileminen ei aikaisemmin ole kuulunut naisen vahvuuksiin, mutta toisaalta, jos on hyvässä kunnossa, niin kisojen korkeudella ei myöskään ole niin väliä. Ja hyvässä kunnossa Koskela alkaakin olla, ainakin katsastusten perusteella. Vielä alkukaudesta kilpailut eivät tuottaneet toivottua tulosta, mutta loppiaisena käydyissä MM-katsastuksissa Koskelan vauhti alkoi olla jo kohdillaan. Voitto ja toinen sija toivat lisää itseluottamusta EM-kilpailuihin lähdettäessä. Koskela kertoo, että epävarmuus omasta hiihtovauhdista näkyy yleensä hänen suunnistussuorituksessaan. Nyt tätä ongelmaa ei ainakaan pitäisi olla. – Joulukuussa kisat eivät lähteneet hyvin liikkeelle, mutta jouluna lepäilin kunnolla ja katsastuksissa meni hyvin. Se on helpotus, että hiihtovauhti tuntuu nyt löytyneen. Turkista lähdetään hakemaan hyviä suorituksia, Koskela toteaa. Maajoukkue ei ole leireillyt aikaisemmin Turkissa ja tälläkin kertaa EM-kilpailujen alla pidettävä korkeanpaikan valmistautumisleiri pidetään viime vuotiseen tapaan Bulgariassa. Kisapaikalle Koillis-Turkkiin siirrytään pari päivää ennen EM-startteja. EM-kilpailuihin lähdetään tällä kertaa kolmen naisen ja viiden miehen joukkueella. – Bulgaria oli meille helppo valinta ja kisapaikalla Turkissa ollaan mahdollisimman lyhyt aika. Monelle urheilijalla päätähtäin on Universiadeissa ja tällä kaudella ei opintomatkoja tehdä, hiihtosuunnistusmaajoukkueen päävalmentaja Jarkko Urpalainen selittää pientä joukkuetta. Viime vuonna Bulgarian EM-kilpailuissa Suomi saavutti kolme mitalia, Salla Koskelan sprinttipronssin lisäksi Marjut Turusen ja Tuomas Kotron sprinttiviestihopeaa ja miesten viestijoukkueen pronssia. Vuoden 2016 EM-Sveitsiä lukuun ottamatta Suomi onkin aina saavuttanut vähintään kolme mitalia EM-urilta, joten mitaleita tulevista mestaruuskilpailuista halutaan, vaikka kauden päätavoite onkin toisaalla. Niin maajoukkueen päävalmentaja Jarkko Urpalainen kuin Salla Koskela tietävät, että EM-kilpailut ovat tärkeä välietappi maaliskuun loppupuolella Ruotsissa käytäviin MM-kilpailuihin. – Turkki on meille uusi kilpailupaikka ja kisat käydään 2300 metrin korkeudessa. Kisat vaikuttavat aina harjoitusohjelmaan, mutta EM-kilpailut ja niihin valmistautumisleiri tukevat MM-valmistautumista, sillä MM-kilpailut ovat tänä vuonna vasta maaliskuun loppupuolella. Toiveena on, että kaikki urheilijat pystyvät hiihtämään Turkissa kaikki matkat, Urpalainen kertoo EM-tavoitteista. – MM-kilpailut ovat minulle tähänastisen uran tärkeimmät kilpailut. EM-kilpailuista ei tiedä, mitä vastaan tulee, mutta jos kisamaastossa on lunta ja jonkinlaiset radat, niin eiköhän mitalit saada jaettua, Koskela pohdiskeli tulevan kauden tavoitettaan. Oik. Marjut Turunen ja Milka Reponen lähtevät metsästämään EM-mitaleita Turkista. Suomen joukkue EM-Turkkiin Naiset: Salla Koskela Lounais-Hämeen Rasti, Milka Reponen Keuruun Kisailijat, Marjut Turunen SK Vuoksi Kotiin jäävät varaurheilijat: Liisa Nenonen SK Vuoksi, Sanna Pusa Keuruun Kisailijat Miehet: Janne Häkkinen Suunta Jyväskylä, Tuomas Kotro Kymin Suunnistajat, Tero Linnainmaa Kyrös-Rasti, Misa Tuomala Suunta Jyväskylä, Jyri Uusitalo Pellon Ponsi Kotiin jäävät varaurheilijat: Eevert Toivonen Pirkkalan Hiihtäjät, Samuli Schroderus SK Pohjantähti Kilpailuohjelma 6.2. Sprintti 7.2. Sprinttiviesti 8.2. Keskimatka 10.2. Pitkämatka 11.2. Viesti Kisasivut: www.esoc2019.net HUIPPUSUUNNISTUS, KEHITYKSEN SEURANTA, HARJOITTELU Vahvuudet esiin testaamalla Tavoitteellisesti treenaavien suunnistajien onnistumiset mitataan arvokilpailujen tulostaululla. Silti yksittäiset kilpailut eivät kerro koko totuutta. Yksi hyvä tapa seurata harjoittelun järkevyyttä ja kehittymistään kohti tavoitteita on testaus. Fyysistä kehittymistä voi seurata monin tavoin, mutta varsinkin erilaiset vakioiduissa olosuhteissa tehdyt lihaskunto- ja mattotestit antavat hyvää faktaa kehityksen seurantaan. Hiihtosuunnistajat saivat mahdollisuuden juuri heille räätälöityihin mattotesteihin Lapin Urheiluopisto Santasportin kanssa aloitetun yhteistyön myötä. Perustestiä alettiin kehittämään hiihtäjien käyttämien testien pohjalta ja niitä muokattiin hiihtosuunnistajien lajiominaisuuksia kartoittavaan suuntaan. Hiihtosuunnistajien hiihtotapa eroaa hiihtäjien tekniikasta mm. siinä, että pienillä kapeilla urilla käytetään paljon tasatyöntöä. – Yleiset lihaskuntotestit ovat samoja kuin hiihtäjillä, mutta maton hiihtotestissä yhdistellään niin tasatyöntöä kuin vassuhiihtoa, Santasportin hiihtolajien lajivastaava Janne Hyyppä kertoo. Matto- ja lihaskuntotesteillä saadaan jokaiselle urheilijalle yksilölliset analyysit niin hiihtotekniikasta kuin siitä, millaisiin asioihin harjoittelussa kannattaisi keskittyä. Tavoitteena on, että testitulokset ohjaavat harjoittelua tiettyyn suuntaan ja tavoitteena onkin ollut tuoda tulosten perusteella erilaisia harjoituksia hiihtosuunnistajien leiriohjelmaan. – Mattotestit soveltuvat kaikille, jotka treenaavat tavoitteellisesti ja haluavat kehittyä eteenpäin. Tavoitteena ei ole tehdä huipputuloksia vaan selvittää urheilijoiden vahvuuksiaan ja kehitettäviä kohteita. Testeillä voi seurata myös palautumista ja sitä, onko harjoittelu vienyt eteenpäin, Hyyppä muistuttaa mattotestien tavoitteista. Rankat maksimaalista hapenottokykyä testaavat mattotestit voivat olla ”tavallisille” urheilijalle harvinaista huvia, mutta lihaskuntotestejä voi sen sijaan tehdä vaikka yksinään kotona. Testeillä saa tietoa lihaksiston kunnosta ja siitä, onko harjoittelu vienyt eteenpäin. Säännöllisten testien perusteella voi myös saada kuvan omasta kehityksestä ja siitä, mihin harjoittelun painopiste kannattaisi laittaa. Ja jos tulokset eivät parane, asiantuntijoiden kanssa voi voi miettiä, mitä harjoittelussa pitäisi tehdä toisin. – Tavoitteena on päästä ”mutusta” mitattaviin asioihin. Testit antavat faktatietoa, johon myöhempiä tuloksia voi verrata. Tasaisin välein tehdyt tsekkaukset antavat selkänojaa johon valmennusratkaisuissa voi nojata, Hyyppä muistuttaa. Ammattimaisuutta valmennukseen Hiihtosuunnistaja Salla Koskela on tyytyväinen, että laaja testauspaketti on saatu mukaan myös hiihtosuunnistusmaajoukkueen ohjelmaan. – Itse on vaikea järjestää optimoituja testitilanteita ja -tuloksia. Tämä on hyvä paketti joka tuo ammattimaisuutta toimintaan, Koskela kiittelee. Koskelalla itselleen mattotestit ovat olleet uusi juttu ja ilman kommervenkkejä ei niistä ole selvitty. Myös lihaskuntotestissä käytetyt tekniikat mm. kuntopallon heitossa tuottivat aluksi haasteita. – En ole käynyt säännöllisesti samassa paikassa testeissä ja ensimmäinen kerta oli vielä testaustekniikan opettelua. Hiihdin ensimmäistä kertaa matolla ja tuntui, että en saanut itsestäni kaikkea irti. Omalta osaltani testit menivät huonosti ja sainkin kriittistä palautetta, Koskela myöntää. Koskela uskoo, että testeistä on hyötyä, vaikka testaustilanteestakin jäikin vähän hampaankoloon. Keväällä saatu informaatio on jo vaikuttanut naisen harjoitusohjelmaan. – Testeistä pitää ottaa se informaatio, mikä niistä on saatavilla. Kesällä aloin tehdä enemmän nopeusharjoituksia ja toivon, että se näkyy tulevissa testeissä. Tavoitteena on olla vielä enemmän ammattimainen urheilija ja tehdä elämässä kaikki asiat vielä vähän paremmin, Koskela kertoo. Hiihtosuunnistajat pääsivät tekemään fysiikkatreeniä ja testaaman kuntoaan maajoukkueleirillä marraskuussa. ”Tavoitteena ei ole tehdä huipputuloksia vaan selvittää urheilijoiden vahvuuksia ja kehitettäviä kohteita. Testeillä voi seurata myös palautumista ja sitä, onko harjoittelu vienyt eteenpäin.” 1/2019