Ajankohtaista Suunnistusliitto etsii uutta suuntaa Vuosi 2019 on ollut Suunnistusliitolle haastava. Viime vuonna rajusti tappiolle mennyt budjetti johti niin neljän henkilön irtisanomiseen kuin koko henkilökunnan lomautuksiin. Jälleen kerran liiton täytyy uudistua, jotta seuroja voitaisiin jatkossakin palvella totutun hyvällä tasolla. Paula Lehtomäki Suunnistusliitto on vuosien varrella saanut kokea niin nousukausia kuin karikkoisia vuosia. Edellisen kerran rajuja toimenpiteitä liiton talouden tasapainottamiseksi jouduttiin tekemään 2000-luvun alkupuolella. Tuolloin liiton pääoma oli lähes nollilla ja liiton toimistoa pyöritti kahdeksan hengen tehotiimi. Valmennustoiminta hoidettiin OTO-pohjalta. Nousukautta vuoteen 2010 Vuonna 2003 liiton johtoon astui Mikko Salonen, joka puheenjohtaja Heikki Kauppisen kanssa pisti vauhdilla liiton talouden kuntoon. Omaa pääomaa saatiin kerrytettyä Opetusministeriön vaatimalle tasolle jo vuonna 2005. Vauhvaa nousukautta riitti vuoden 2010 tienoille asti. Kasvun vuosia tuki niin Opetusministeriön suotuisat nostot liiton saamissa valtionavuissa kuin Olympiakomitealta saatu tuki valmentajien palkkaukseen. Vuoden 2010 lopussa liitossa työskenteli 13 henkeä, joista kaksi puolipäiviäisiä projektityöntekijöitä ja 4,5, palkattua valmentajaa. Talouskurin aika Tämän vuosikymmenen alussa Opetusministeriöltä saadut valtionavut kääntyivät laskuun ja ne ovat viime vuosina vakiintuneet 850 000 euron paikkeille. Tästä summasta vähennetään suoraan seuroille jaettava karttaraha. Vaikka suunnistuksella menee lajina hyvin, tiukentunut taloustilanne on viime vuosina korostunut liiton tulonlähteiden kutistuessa. Kansallisten kilpailujen osallistujamäärät ovat vähentyneet vuosittain eikä Suunnistaja-lehtikään ole mainosmyynnin kutistuessa ja tilaajakannan pienentyessä tuottanut enää entiseen malliin liitolle rahaa, vaikka plussalle viime vuotta lukuun ottamatta ollaankin jääty. Toimintoja toki tilanteen paratamiseksi on yritetty tehdä, yhtenä uutena avauksena on ollut kiitelty Rastilippu, joka kuitenkin on myös ollut iso menoerä liitolle. Kiristynyt taloustilanne johti siihen, että vuonna 2016 liitossa käytiin YT-neuvottelut. Irtisanomisilta vältyttiin yhden hengen eläkejärjestelyjen myötä, mutta kustannuksia leikattiin 100 000 euroa. Vaikka eri toimialojen menoja on karsittu, huippu-urheilun kulut ovat kasvaneet vuosittain. Vaikka vuosikertomukset eivät ole täysin vertailukelpoisia erilaisten kirjaustapojen takia, suunta on selkeä. Vielä vuonna 2008 huippu-urheilun kulut olivat alle puoli miljoonaa, kun viime vuonna huippu-urheilu käytti yli 1,2 miljoonaa euroa. Tämä summa ei toki ole pelkästään liiton maksettavaa, sillä viime vuonna omavastuina urheilijoilta kerättiin yli 400 000 euroa. Selkeää on, että toiminta on kasvanut valtavasti, mikä toki näkyy myös laatuna, mutta myös muiden toimialojen kurjistumisena. Tulevaisuus epävarma Ensi vuonna liiton toimistoa pyörittää toimitusjohtajan lisäksi seitsemän hengen tiimi, joista kolme tekee työtä osa-aikaisesti. Tulevaisuus on epävarma, vaikka lajilla kokonaisuutena meneekin hyvin. Selvää on, että totutut tulonlähteet eivät enää mahdollista samanlaisen toiminnan jatkamista kuin aikaisemmin eikä vähentyneiden henkilöresurssien puitteissa ole mahdollista venyä loputtomiin. Nyt on aika etsiä rohkeasti uusia tulonlähteitä ja myös seurojen tukea tarvitaan niin tulonlähteiden kuin yhteisten päämäärien suunnittelussa. Se millainen liitto meillä jatkossa tulee olemaan ja mihin asioihin Suunnistusliitto tulevina vuosina keskittää pienenevät rersurssinsa on liiton jäsenten, seurojen määriteltävissä. Nyt on aika pitää ääntä ja vaikuttaa liiton tulevaisuuteen. Vuoden 2018 budjetin ylitykset näkyvät oman pääoman pienenemisenä. Opetusministeriön suosituksen mukaan "reservirahaston" koko on vähintään 10% vuotuisan budjetin loppusummasta, eli Suunnistusliiton osalta noin 250 000 euroa. 8/2019